tiistai 25. huhtikuuta 2017

Tarinaa tiskin takaa


Kaksi vuotta kauppiaana

Kaksi vuotta ja risat kauppiaana on takana, ja edelleen elän ja hengitän. Elämä on solahtanut uusiin uomiinsa, tosin kovin erilaisena kuin entisessä elämässä opettajana. Lomia ei ole tarvinnut paljoa pidellä, mutta en ole siitä kyllä suurta stressiä ottanut. Vaikka työpäivät venyvät välillä pitkiksi, on työ sinänsä täällä kaupassa aika leppoisaa varsinkin tämmöisinä hiljaisina päivinä. Silloinhan on mukavasti aikaa vaikkapa kirjoitella blogia, päivitellä Facebookia ja suunnitella tulevia tapahtumia. Toisinaan itsensä kannustaminen tekemään näitä kaikkia välttämättömiä markkinointi- ja suunnittelupuuhia on vähän työlästä. Mutta kun katsoo taaksepäin, huomaa että jotain on kuitenkin saanut aikaiseksikin.

Menneitä mietiskelen

Ensimmäinen vuosi, varsinkin muutamat ensimmäiset kuukaudet, taisin kulkea aika lailla sumussa: kaikki oli uutta, joka päivä piti oppia monta käytännön asiaa, virheitäkin tuli tehtyä ja niistä toivottavasti myös opittua. Pikku hiljaa sitä sitten sisäisti kivijalkamyymälän vuoden kierron kaikkine vaiheineen. Kesällä ja joulukuussa pääsee välillä myymään ihan urakalla, ja sitten on ne hiljaiset kuukaudet, jolloin ei tapahdu juuri mitään, jos ei itse järjestä vaikkapa asiakasiltoja. Jossain vaiheessa ensimmäisen vuoden jälkeen taisi tulla vähän vedettyä henkeä, ja näytti jos siltä, että lähdetään menemään rutiinilla saman kaavan mukaan kuukaudesta toiseen. Onneksi taas syksyn tullen heräsin siihen, että ei voi jäädä laakereillaan lepäämään, jos meinaa tässä kisassa pärjätä. Jonkinlaista rotia ja innostusta tekemiseen varmasti toi Yritysjohtamisen erityisammattitutkinto (ei ole niin jännittävää miltä kuulostaa!), joka nyt on todistusta vailla valmis. Projekti-raporttia tehdessä huomasi, että on sitä jonkinlaista kehitystyötä jo tullut tehtyä, ja löytyi myös monta kehittämiskohdetta, joissa otetta voi vielä parantaa. Olen innokas osallistumaan kaikenlaisiin koulutuksiin, varsinkin noihin digi-maailmaa avaaviin. Viimeksi eilen kävimme toisten yksinyrittäjien kanssa mielenkiintoisia keskusteluja Buustia yksinyrittäjyyteen-tapahtumassa. Näistä opeista ja kontakteista olen kiitollinen.

Tämä hetki

Nyt kahden vuoden jälkeen asiakkaat ovat (toivottavasti) jo tottuneet uuteen kauppiaaseen ja uudenlaiseen valikoimaan. Kauppiaskin on jo oppinut tuntemaan ainakin osan asiakkaistaan, vaikka nimimuisti onkin varsin huono. Usko omaan konseptiin on vahva, vaikka aika on tosi haastava. Tästä kertonee sekin, että lähiseudulta on lopettanut tänä kevään neljä vaatekauppaa, niistä kaksi samanlaisia Marimekon monimerkkimyymälöitä kuin minun Mekottarenikin. Toivotamme lämpimästi tervetulleiksi lopettaneitten liikkeitten entiset asiakkaat, mutta ymmärrän hyvin, että voi olla vaikea aloittaa uutena asiakkaana ennestään vieraassa liikkeessä, jos on tottunut käymään sen saman mukavan myyjän luona vuosien ajan. Uudet kaupatkin olisivat kyllä enemmän kuin tervetulleita, sillä mitä enemmän tarjontaa tällaisella aika pienellä paikkakunnalla on, sen todennäköisemmin eurot jäävät kotikuntaan, ja ehkä naapurikunnistakin tultaisiin tänne entistä useammin.

Verkossa ollaan

Nyt Mekotarkin on sitten verkossa entistä tiukemmin, kun verkkokauppa on avattu. Pikku hiljaa sitä kehitellään ja täydennetään tarjontaa myös verkossa. Siinä sitä vasta onkin ollut opettelemista, miten kivijalkamyymälän ja verkkokaupan toiminta yhdistetään niin, että molemmat toimisivat sujuvasti. Verkkokaupan tekeminen on kaikkiaan ollut pitkä ja aika hikinenkin projekti, mutta siitähän kirjoitinkin jo aiemmin. Avun palkkaamiseen ei ole ollut laittaa juurikaan euroja, joten kaikki on itse tehtyä. Onnekseni muutama viikko sitten kaupan ovesta putkahti kuin taivaan lahjana valokuvauksen opiskelija, joka nyt kerää harjoittelupäiviä kuvaamalle meille tuotteita verkkokauppaan ja markkinointikäyttöön. Facebookhan meillä on ollut käytössä enemmän tai vähemmän suunnitelmallisesti koko ajan, ja viime viikolla kirjauduin vihdoin myös Instagrammiin. Aika näyttää, onko kuvien jakamisesta muutakin iloa kuin tykkääjien saaminen netissä. Joka tapauksessa digitaalisuus on tullut jäädäkseen ja siinä virrassa pysytellään mukana.

Tulevaisuuden suunnitelmia

Innolla odotan, että verkkokauppa lähtisi vetämään, ja pääsisin kuskaamaan paketteja Matkahuoltoon, joka onneksi sijaitsee ihan nurkan takana. Olisi kiva, jos jossain vaiheessa saisi homman toimimaan niin, että itse tekisin markkinointia ja pyörittäisin verkkokauppaa, ja nyt osa-aikainen osaava työntekijäni voisi olla täällä myymälässä ihan täysiä päiviä palvelemassa asiakkaita. Tulevaisuuden haaveena häämöttää myös verkkokaupan suuntaaminen ulkomaille, ainakin pariin maahan (jääkööt liikesalaisuudeksi, mitä suuntaan). Maahantuonti jostain läheltä ei myöskään ole pois laskuista. Aika näyttää, alkaako ruuhka-Suomea jo valloittava noususuhdanne näkyä myös täällä keskellä maata. Uusi hieno biotuotetehtaamme käynnistyy, ja tuo toivottavasti mukanaan myös pienempiä yrityksiä ja uusia asukkaita paikkakunnalle. Eteenpäin, kuten sanoi se kuuluisa mummo lumessa.

www.mekotar.com



keskiviikko 5. huhtikuuta 2017

Värillä on väliä

Värit vaikuttavat

Värit vaikuttavat elämässämme monella tavoin. Väreissä on jotain tunteisiin vetoavaa, väreillä voi ilmaista itseään ja väreillä voi vaikuttaa muihin. Meillä jokaisella on varmasti jokin mieliväri, joka tosin voi ajan kuluessa vaihtuakin. Mikä on sinun mielivärisi tällä hetkellä? Minun mielivärini on sininen, tai siis monet erilaiset sinisen sävyt. Hassua kyllä käytän sinistä paljon pukeutumisessa, mutta sisustukseen en yleensä halua paljoa sinistä. Ehkä sinulla on myös jokin inhokki-väri, joka saa aikaan kylmät väreet selkäpiissä? Muistan, että mummoni inhosi kaikkea tummaa vihreää, "myrkynvihreää", kuten hän muisti aina mainita, jos vihreää oli näkyvissä. Jännää, että luonnossa paljon liikkunut ihminen saattoi tuntea niin syvää vastenmielisyyttä luonnossa runsaana esiintyvää väriä kohtaan.

Mitä väri on?

Värien kokeminen on oikeastaan aika subjektiivinen asia, vaikka ihan fysikaalisesta ilmiöstä onkin kyse. Insinöörimäisesti ajatellen värit ovat vain sähkömagneettista säteilyä ja valon eri aallonpituuksia, jotka heijastuvat erilaisista pinnoista eri tavoin. Ihmisen väriaistimukset taas ovat silmän ja aivojen yhteistyönä syntyvää tulkintaa, johon vaikuttavat mm. valaistus ja viereiset värit. Se, miten erilaiset värit koemme, on taas värien psykologiaa. Värien vaikutuksia mieleen on paljon tutkittu varsinkin markkinoinnin näkökulmasta. Mikä onkaan se väri, joka saa huomion herätettyä ja mikä saa meidät ostamaan enemmän? Esimerkiksi voimakas punainen on energinen, huomiota herättävä ja jopa aggressiivinen väri. Vihreän tietyt sävyt taas koetaan rauhoittavana, siksipä niitä käytetään paljon muun muassa hoitolaitoksissa.

Värit pukeutumisessa

Pukeutumisessakin väreillä on väliä. Väreillä voi sekä piiloutua että korostaa olemassaoloaan. Eri värit sopivat erilaisiin tilanteisiin, eihän meidän kulttuurissamme ole sopivaa mennä esimerkiksi hautajaisiin kovin räikeän värisissä vaatteissa. Väreillä ilmennämme myös persoonallisuuttamme: räiskyvä persoona usein myös pukeutuu näyttävästi ja hiljaisempi taas mielellään maanläheisiin väreihin. Joskus tosin kannattaa ihan tietoisesti poiketa tästä kaavasta, jos vain uskaltaa astua oman mukavuusalueensa ulkopuolelle. Monet meistä valitsevat luonnostaan itselleen sopivimmat pukeutumisvärit omien mieliväriensä mukaan. Aina ei kuitenkaan näin ole, jos ei ole asiaa tietoisesti harjoitellut. Seuraapa vaikka ruudulta poliitikkojen pukeutumista, niin opit aika pian huomaamaan, kuka on opetellut tuntemaan omat värinsä ja kuka ei.

Pukeutumisvärien valinnassa on tilanteen, muodin ja mieltymysten lisäksi kyse siitä, mitkä sävyt sopivat parhaiten oman ihon ja hiusten sävyyn. Meistä useimmille sopivat selkeästi joko kylmät sinipohjaiset sävyt tai lämpimät keltapohjaiset sävyt, mutta toki kaikilla tämä raja ei ole ihan selkeä, vaan omien värien etsimiseen täytyy paneutua vähän enemmän. Oman värityypin etsiminen kannattaa aloittaa tutustumalla omaan ihotyyppiin ja muistelemalla, minkä väriset hiukset olivatkaan ennen värjäystä. Ammattilainen voi auttaa tässä, mutta tärkeintä on avata silmänsä ja katsoa ympärilleen: mitä kaikkia värejä ja saman värin eri sävyjä voikaan olla? Minkälaisia tunteita erilaiset värit minussa tuovat esiin?  Tunnustele myös joskus aamulla vaatekaapin edessä, mikä saa sinut valitsemaan juuri sen tietyn värin kyseiselle päivälle. Näin tutustut myös itseesi, mikä ei ole pahitteeksi, sillä vain itsensä tunteva ihminen voi aidosti kohdata myös toisen ihmisen. Persoonallisuustyyppejäkin voidaan muuten kuvailla väreillä, mutta se on ihan toisen tarinan aihe.

Värianalyysi apuna

Ammattilaisen tekemä värianalyysi auttaa löytämään itselle parhaiten sopivat sävyt, sillä yksin peilin edessä arviointi saattaa olla turhauttavaa. Analyysiin tullaan mieluiten meikkaamattomana ja hiuksetkin voidaan peittää, jotta mahdollinen värjäys ei hämää analyysin tekijää. Tarvitaan myös kunnon valaistus sekä kylmän ja lämpimän sävyisiä kangaskaistaleita tai huiveja, joilla kokeilemalla yleensä jokaiselle löytyy oma ns. väri-vuodenaikansa. Vuodenajat ovat vain yksi tapa jaotella värityyppejä, ja moni meistä voi kuulua kahteen, jopa kolmeen ryhmään, mutta yleensä kuitenkin jokaiselle löytyy vuodenajoista oma värikartta, jonka värejä käyttämällä, varsinkin kasvoja vasten, iho näyttää heleimmältä ja rypytkin näyttävät tasoittuvan. Väreillä todella on merkitystä!

Viileät sävyt ovat suotuisia ihmisille, joiden värivuodenaika on kesä (pehmeät, vaaleat sävyt) tai talvi (puhtaat ja kirkkaat värit). Lämpimät kirkkaat, raikkaat keltapohjaiset värit kuuluvat kevät-ihmisen väripalettiin ja murretut lämpimät värit syksy-ihmisille. Tarkempaa tietoa väreistä ja värikarttoja löytyy alan kirjoista ja netistä. Suosittelen lämpimästi ammattilaisen tekemää väri-analyysiä, se on paitsi hauskaa myös kehittävää. Meillä Mekottaressakin niitä tehdään aina silloin tällöin, asiantuntijana Sanna Venäläinen, Pukeutumispalvelu Sinuksi. Myös asiantuntevat myyjät osaavat auttaa sopivan värin valinnassa, kannattaa ainakin kysyä, kun sovittelee vaatteita.